Teemani

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas 2023

Eduskuntavaaliehdokas 2023

Kokoomus, Eduskuntavaalit 2023

YRITTÄJYYS

Minä olen yrittäjä. Mitä se tarkoittaa minulle?

 

Yrittäjyys on minulle työ, aate ja arvo. Yrittäjyys tarkoittaa minulle sekä vapautta että vastuuta. Vapaus on mahdollisuutta tehdä asioita itse parhaaksi näkemällään tavalla annetuissa rajoissa. Vapaus tarkoittaa myös oikeutta kokeilla, onnistua ja epäonnistuakin. Vastuu taas tarkoittaa henkilökohtaisen vastuun ottamista. Viime kädessä olen itse se,  joka huolehtii lupausten mukaisista tuloksista. Vastuun kantava ihminen ei syytä muita, jos asiat eivät toimi - vian etsiminen alkaa peiliin katsomisesta. 
 
Yrittäjyys on myös tapa suhtautua asioihin, toimeen tarttumista. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta yrittäjämäinen elämänasenne on kaikille mahdollinen. Se on eduksi monessa elämän tilanteessa. 
 
Yrittäjyys ja yrittäjät ovat elintärkeitä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Hyvinvointi syntyy työstä. Vain menestyvä yritystoiminta kykenee tarjoamaan työtä ja siten tuottamaan verotuloja, joilla hyvinvointimme rahoitetaan. Ilman kannattavia ja kasvavia yrityksiä ei ole hyvinvointia. 
  
Yrittäjille ja yrityksille hyvä yhteiskunta on hyvä kaikille. Yrittämisen olosuhteiden parantaminen ja yritystoiminnan vapauksen lisääminen parantavat yritysten menestymisen mahdollisuuksia, ja siten lisäävät meidän kaikkien hyvinvointia. Suomalaiset yritykset ovat lähes kaikki pieniä, yrittäjävetoisia yrityksiä. Siksi yrittäjät ovat hyvinvoinnin selkäranka. Tämä ajatus on saanut minut toimimaan yli 20 vuotta yrittäjäjärjestön eri johtotehtävissä niin Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla, Suomessa kuin Euroopassa. 
 
Yrittäjyys on vastuullista omistajuutta. On tärkeää, että suomalaiset arvostavat omistajuutta. Kotimainen omistajuus luo vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Kotimainen omistajuus on merkittävä osa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, sillä suomalainen omistaja tunnustaa isänmaansa. 
 
Yritykset tarvitsevat lainsäädäntöä, joka mahdollistaa enemmän kuin asettaa ahtaita rajoituksia ja hallinnollisia rasitteita. Työlainsäädäntö tulee päivittää menneestä maailmasta vastaamaan tämän vuosituhannen työmarkkinoita. Yrittäjien, omistajien ja yritysten verotuksen, mukaan lukien yhteisövero ja osinkoverotus, tulee olla kannustava ja yritysten kilpailukykyä edistävä. 

 

TYÖ

Työn kautta.

 

Työ on yksilölle paljon muutakin kuin pelkkä toimeentulon perusta. Työ ja sen kautta hankittu toimeentulo mahdollistaa meidän toimeentulon, itsemääräämisen ja riippumattomuuden. Mutta työ on paljon muutakin. Työpaikka on tärkeä sosiaalinen yhteisö, tunne kuulua johonkin. Työn sisältö ja merkitys on yhä merkittävämpi osa ihmisen identiteetin toteuttamista.  
  
Työ on sekä yksilön että koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Työstä syntyvät verotulot ovat hyvinvoinnin rahoituksen perusta. Korkea työllisyysaste tulee olla politiikan keskeinen tavoite. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on pitää kaikista huolta ja auttaa niitä, jotka eivät siihen syystä tai toisesta itse kykene. Ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Mutta niillä, joilla ei ole perusteltua syytä olla tekemättä töitä, on oltava velvollisuus hakea ja ottaa töitä vastaan. Työkykyisellä ei voi olla subjektiivista oikeutta nauttia toimettomuudesta meidän muiden verorahoilla, mikäli töitä on tarjolla. Siksi sosiaaliturvaa on muutettava siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin jouten oleminen. Myös työttömyysturvaa tulee muuttaa siten, että sen tasoa porrastetaan ja kokonaisaikaa lyhennetään. 
  
Korkea työllisyysaste tarvitaan kipeästi myös ikärakenteestamme johtuen. Yhä pienemmällä työikäisten määrällä on kyettävä huolehtimaan yhä suuremman työvoiman ulkopuolella olevan joukon palveluista ja hyvinvoinnista. Tarvitaan asennemuutos: nolla tai sata tulee muuttua nolla viiva sadaksi. Tarvitaan osatyökykyisten ja kasvavan ikääntyvien kansalaisten joukon osittainenkin työpanos. 
  
Työvoimasta aivan liian iso osa on poissa työmarkkinoilta. Osa väestä on työttömänä, osa on työmarkkinoiden ulkopuolella muista syistä. Hyväksyttäviä syitä ovat tietysti esimerkiksi opiskelu, työkyvyttömyys, armeijan palveluksessa ja vanhempainvapaalla olevat. Mutta on lähes 150 000 ihmisen joukko, joiden syy olla työmarkkinoiden ulkopuolella on epäselvä. Tätä joukkoa on saatava pienemmäksi. Rakenteellinen työttömyytemme on liian korkea. Mikäli rakenteellisen työttömyyden tasoa halutaan pienentää, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Näistä työttömyysturvan muutos on yksi merkittävimmistä. Sillä on myös merkittävä taloudellinen vaikutus valtiolle. 
  
Suomi tarvitsee tekijöitä myös rajojen ulkopuolelta. Tekijöitä kaikenlaisiin töihin - käden taidoista huippuosaajiin. Hyvä työelämä on luottamusta ja yhteistyötä. Suomalaisessa työelämässä on korkea luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä. Se on sitä parempi, mitä pienemmästä työpaikasta puhutaan. Siksi työelämämme sääntelyn tulee muuttua tosiasiat tunnustaviksi ja uudistuttava nykyaikaan menneen maailman korporaatioajasta. Myös työmarkkinoiden sääntelyn toimivuus on viime kädessä demokraattisen päätöksenteon vastuulla, eikä ulkoparlamentaarisen järjestövallan. 

 

KOULUTUS,SIVISTYS,KEHITYS

Koulutus, sivistys ja kehitys on tulevaisuuden rakentamista.

 

Koulutus, sivistys ja kehitys ovat tulevaisuuden rakentamista. Koulutus, sivistys ja kehittyminen mahdollistaa mielekkään elämän. Uskon, 
että jokainen ihminen haluaa oppia ja kehittyä, käyttää kykyjään ja osaamistaan sekä omaksi että yhteisönsä hyödyksi. 
  
Suomi pärjää osaamisella. Kilpailu hyvinvoinnista globaaleilla markkinoilla on kovaa. Pieni Suomi voi perustaa kilpailukykynsä vain osaamisen pohjalle. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kaikille mahdollisuuksia tarjoava. Se mahdollistaa myös kaikkien kyvykkyyksien hyödyntämisen koko yhteiskunnan hyväksi. 
  
Perusopetus antaa eväät elämään ja myöhempään opiskeluun. Meidän on turvattava riittävät resurssit, työrauha opettajille ja opiskelijoille sekä saatava perheet ottamaan niille kuuluva vastuu lastensa koulunkäynnistä. On luotava järjestelmä, joka takaa peruskoulun päättävälle tarvittavat valmiudet siirtyä seuraavalle tasolle. Oppimisen vaikeuksiin on löydettävä ratkaisut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelmien siirtäminen ei ole ratkaisu.

 

Lukiot ovat keskeinen osa koulutusjärjestelmäämme. Lukio-opetuksen tarjonnan varmistaminen laaja-alaisesti maakunnassa on välttämätöntä. Pienentyvät ikäluokat pakottaa hakemaan uusia vaihtoehtoja lukiokoulutuksen järjestämiseen. Oleellisempaa kuin lukion nimi on laadukas opetus kohtuullisesti saavutettuna. Lukion on jatkossakin hyvä päättyä ylioppilaskirjoituksiin.
 
Ammatillisen koulutuksen on vastattava työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin. Oppilaitosten ja työelämän kiinteää yhteistyötä on lisättävä opiskelun aikana. Osalle nuorista tekemisen kautta oppiminen on luontevampaa kuin luokkatilassa opiskelu, joten oppi- ja koulutussopimusta on kehitettävä siten, että se on houkutteleva niin nuoren, oppilaitosten kuin yritysten kannalta. Ammatillisen koulutuksen verkoston on katettava laajasti koko Suomi, koska työelämä ympäri maan tarvitsee tekijöitään. 
  
Korkea-asteen koulutuksessa korostuvat kehittäminen, uudistaminen ja uudet innovaatiot. Yhteistyö työelämän kanssa vaatii parantamista. Korkea-asteen oppilaitosten on oltava alallaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä, sillä tarvitsemme maahamme osaajia yli rajojen. Lähtökohtaisesti jokainen tutkinnon suorittanut ulkomaalainen tulisi saada jäämään tänne. Työlupa tuleekin saada valmistumisen jälkeen automaattisesti. 

 
TURVALLISUUS

Turvallisuus on edellytys.

 

Ilman turvallisuutta, yhteiskunta ei kykene toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska turvallisuuden puute luo isoja uhkia ja suurta epävarmuutta. 
  
Turvallisuus on itsenäisyyttä, rajojen puolustamista. Se on myös yhteiskunnan järjestystä ja sisäistä eheyttä. Tehty Nato-päätös on hyvä. Se on jatkossa ulkoisen turvallisuutemme perusta ja vahva viesti halustamme puolustaa omia rajojamme. Oma vahva puolustus on itsestään selvyys myös Nato-Suomessa, jolla on kansalaisten yksituumainen tuki. 

 

Ukrainan asia on meidänkin asia! Ukrainalaiset eivät taistele vain oman isänmaansa puolesta, vaan myös koko demokraattisen maailman puolesta. Siksi ukrainalaisia ei saa unohtaa. Siksi ukrainalaisia on tuettava. Ollin Rehnin sanoja lainaten: vaikka raideleveytemme on Venäjän kanssa sama, arvopohjamme ei ole. Venäjän rikolliselle mielivallalle ei saa antaa tuumaakaan periksi. Venäjä on suljettava kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle niin pitkään, että se kykenee teoillaan osoittamaan kykynsä kunnioittaa yhteisiä pelisääntöjä. Sotarikokset on tuomittava kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
 
Sisäinen turvallisuus edellyttää riittäviä resursseja. Mutta yhteiskunnan eheys, kaikkien mukaan ottaminen ja huomioiminen on myös erittäin tärkeä osa sisäistä turvallisuutta. Yritysten, työelämän ja koulutuksen rooli eheän yhteiskunnan rakentamisessa on keskeisessä roolissa. 
 
On aika puhaltaa yhteen hiileen. Jokaisen suomalaisen tulee voida kokea olevansa oikeutettu olemaan osa yhteistä suomalaista joukkoa, joka pitää huolen toisistaan, ja myös kokea velvollisuudekseen antaa yhteiseen hyvää oman panoksensa. Se edellyttää meiltä kaikilta niin uhrauksia, malttia kuin kohtuudenkin ymmärtämistä. 

 

TALOUS

Talous ei ole tavoite, eikä itsetarkoitus.

 

Talous on väline toteuttaa itsenäistä ja demokraattista hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomen julkinen talous on valitettavan huonossa kunnossa. Se on ollut jo vuosia kroonisesti alijäämäinen ja ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia se tulee olemaan sitä ensi vuosikymmenelle saakka. Edeltävän reilun kymmenen vuoden aikana valtio on ottanut lisää velkaa yli 60 mrd €. Ensin vuonna velkaannumme lisää yli 8 mrd €, mikä on noin 10 % koko valtion budjetin loppusummasta. Valtion lisäksi myös sekä paikallis- että aluehallintomme on samassa tilanteessa. 
  
Valtion jatkuva velkaantuminen tarkoittaa yli varojen elämistä, tulevien sukupolvien hyvinvoinnin heikentämistä. Me otamme pakkolainaa lapsilta ja lastenlapsiltamme heiltä lupaa kysymättä. Näin ei voi jatkua! En hyväksy, että teemme tulevien sukupolvien kannettavaksi kohtuuttoman kuorman. 
 
Jotkut väittävät, ettei julkisen velan määrällä ole väliä. Samat henkilöt ovat julistaneet uuden talouden aikaa, velalla kaiken kuittaamisen helppoutta. On aika huomata, että tuo ajatus ei ole todellisuutta. Talouden on oltava nähtävissä olevalla aikajänteellä tasapainossa. Hetkellisen ylivelkaantumisen hyväksyminen edellyttää näkymää siitä, miten tasapaino tullaan saavuttamaan. Nyt näyttää siltä, ettei näköpiirissä ole toimenpiteitä, tai edes todellista tahtoa velkakierteen korjaamiseen. Huolestuttavuutta lisää se, että tämä lähes hallitsematon velkaantuminen on tapahtunut aikana, jolloin maailmantalous on kasvanut hyvinkin myönteisesti. Samaan aikaan kun kilpailijamaamme ovat hyödyntäneet kasvavaa taloutta ja lisänneet yhteiskuntansa vaurautta, me olemme kasvaneet hitaammin ja lisänneet omaa velkataakkaamme. Olemme pudonneet taloudellisen hyvinvoinnin kartuttamisessa muiden pohjoismaiden kelkasta. 
 
Tarvitaan sekä menojen karsimista että tulojen lisäämistä – leikkauksia ja kasvua.  80 mrd € menoissa kaikki menot eivät ole yhtä tärkeitä.

Päätöksentekijän tehtävä on kyetä tekemään vaikeitakin päätöksiä. Menot on kyettävä laittamaan tärkeysjärjestykseen. Valtion budjettia ei voida jatkuvasti rakentaa lisäämällä uusia menoja vanhojen lisäksi. Koko valtion budjetti on räjäytettävä auki, tarkastettava rivi riviltä ja laitettava asiat 
tärkeysjärjestykseen. Työllisyyden parantaminen on merkittävin keino tasapainottaa julkista taloutta.  
  
Suomalaisten on tyydyttävä välillä hieman vähempään. Kyllä me selviämme hieman vaatimattomamminkin. Yksilöiden on aika ottaa enemmän vastuuta omasta tekemisestään ja vähän katsoa kaverinkin perään. Valtion menoja on pystyttävä laittamaan tärkeysjärjestykseen. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus tulee varmistaa ja lasten, vanhusten ja muuten apua tarvitsevien hyvinvoinnista huolehtimisesta emme voi tinkiä. 
 
Kasvu lisää tuloja. Yritysten kasvu tulee mahdollistaa. Avainasemassa on osaajien ja tekijöiden riittävyys. Mutta tärkeää on myös yritystoiminnan nykyistä laajemmat vapaudet – vähemmän rajoituksia ja sääntelyä, enemmän luottamusta ja vapauksia. Yksi iso periaate on lisätä uskoa markkinatalouteen ja sen kykyyn ohjata toimintaa. Tämä koskee laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa julkisen sektorin harjoittamasta liiketoiminnasta työmarkkinoiden menneessä maailmassa elämiseen. 
  
Vain terveellä taloudella on kyky vastaanottaa edessämme olevia yllättäviä kriisejä. Korona-aika osoitti kaikille, miten tärkeää on, että poikkeustilanteessa on kykyä ja luottamusta asioiden hoitumiseen. Terve talous on yhä merkittävämpi osa kokonaisturvallisuutta. Se on osa itsenäisyyttä ja myös huoltovarmuuden tae. 

Lähde mukaan kampanjaan!

 

Tarvitsen apuasi, jotta voin olla mukana turvaamassa Suomen tulevaisuutta. Miten vain voitkin auttaa, olet tervetullut mukaan luomaan toivoa tulevaan!

Lähde mukaan Jyrki Mäkysen vaalikampanjaan

 

Kerro se meille ›

 

Voit anonyymisti ilmaista meille huolesi ja me lupaamme tehdä asialle jotain.

Tilaa Jyrkin kampanjakirje

Kuukausittaisesta kampanjakirjeestä kuulet tulevat tapahtumat & kampanjan ajankohtaiset kuulumiset.

Tilaa tästä ›